Showing posts with label mieliala. Show all posts
Showing posts with label mieliala. Show all posts

9 March 2015

TYTÖT MIETTII MITÄ NE HALUAA, OLLA RASKAANA VAI HUMALASSA TAI JOS TATUOISI ITSENSÄ KUIN MERIMIES


Amélie - La noyée

Kerkko Koskinen Kollektiivi - Lokki

Kerkko Koskinen Kollektiivi - Tallinnan lautta


Hyvää myöhäistä naistenpäivää, ladies #feministisetvaalit





6 September 2014

BLACK HAS TAKEN OVER MY WARDROBE






jos ootte ikinä katsonut how I met your motheria
niin mun pari viimeistä viikkoa on ollut yhtä marshallia
annoin itselleni luvan nukkua koulun yli sekä ohi, syödä mikä maistuu parhaimmalta lohdutukselta ja bailata vaikka joka ilta
kävellä vieraista asunnoista vieraista lakanoista aamuseitsemältä raitivaunupysäkille
en edes tuntenut enää tätä kaupunkia muuten kuin vaan humalaisen huurun läpi
eilen. eilen päätin et nyt tää loppuu
ja siispä tein mun kaikki tehtävät koska ei oo oikea aika pudota
söin ja luin
kävelin kaupungilla ja katselin kaikkia niitä ihmisiä
täältä mä jostain tuun.
  ja tää blogikin saa herätä







“Beautiful things happen when you distance yourself from negativity”







22 June 2014

WHAT IF YOU DON'T COMPLETE THE PERSON THAT COMPLETES YOU?




"It ain't no use to sit and wonder why, babe
If you dont know by now
An' it ain't no use to sit and wonder why, babe
It don't matter anyhow"




16 January 2014

HEARTS ARE WILD CREATURES THAT'S WHY OUR RIBS ARE CAGES





viisi kuukautta jäljellä
en tiedä mitä miettiä
viime yönä kaipasin Kallioon
     ailahtelen

mulla on uusi toveri nimeltä nokiN


“Because there’s nothing more beautiful than the way the ocean refuses to stop kissing the shoreline, no matter how many times it’s sent away.”
                                                                                             — Sarah Kay

9 January 2014

PYSY AINA PIKKUVELJENÄ JA LINTUNA ÄLÄ KOSKAAN MIEHISTY EN MEIDÄN TALOON LISÄÄ AIKUISIA HALUA



huomenaamulla yksi meitin parhaimmista tovereista täällä Englannin maassa pistetään matkaamaan takaisin Suomeen
nyt on pakko luukuttaa meidän pubibiisii ja vähän vollaa
Mikko, kiitos näistä viidestä kuukaudesta oot huippuveli, meitin suojeluslapsi
paras anarkisti kuunaan

(pistetään sun kuva pubin seinälle)

13 October 2013

THOU NATURE, ART, MY GODDESS



väsyttää
ja hieman ärsyttää
mut ei se mitään
en mä lähtis millään
vaikkei oo tullut vastaan vielä ketään
sellaista kansalaista
jolle haluaisin kertoa
  kaikesta
    sillä onko se niin hankalaa
    olla hiljaa kun tarvitaan
    keskittyä, sitä vaaditaan
    jos näyttämölle halutaan

nyt ollaan asian ytimessä sillä Shakespeare
sekä esikuvani matkasi Lontoon vilskeestä, me most lovable auntie