SAY NO TO KIDS, DRUGS

mitä kun yhtäkkiä lähestyy elämän käännekohtaa, eikä edes jaksa vaivautua vastaamaan kysymyksiin siitä
aion antautua helsingin huomaan vielä vuodeksi. this city is my lover
huomaan mieltyneeni nyt vain tiettyyn seuraan. voimavarani eivätkä ehkä halunikaan riitä ylläpitämään monia suhteita niinkuin joskus ennen
valikoin, kuten aina ennenkin.
satunnaisina viikonlopun iltoina en ole minä vaan joku muu ja muut hauskuuttavat minua
       "kumarrun sun luo, kuiskaan, oletko sinäkin se oikea?"
         ja
       "tunnit kulkee, en oota sua nyt enempää, jos et soita sittenkään"
          vuorottelevat mielessäni
en kestä itseäni näin.
voisitko, darling, palauttaa jalkani alleni?

punastun

ja sanon että olen sun

kokonaan

ja sinä katsot mua

kuin selittäisin hepreaa