7 August 2010

Lay back in my tenderness.

Sain vihdoista viimein kirjeen valmiiksi.
Nyt vain maanantaina postiin !

Työt siis vihdoin loppuivat !

Mutta kyllä mä niistä töistä oon jotain saanukin (Rahat hähähää).
 Ei vaan, muutakin.
Mun seisomalihakset on kehittyny ja mä jaksan seistä todella kauan ilman tarvetta istua.
Okei, mun tunarointiin ja siihen, että multa tippuu asiat todella helposti kädestä, ei auta mikään.

 Mutta mä ajattelin siellä monia asioita.


Mä en halua tulla vanhaksi.
Mä en vain halua.
Mä en halua tulla ryppyiseksi ja toimintakyvyttömäksi.
Mä en halua olla fyysisesti heikko ja pyytää jotain toista auttamaan lähes joka asiassa.
En halua olla riskialtis järkyttävimmille sairauksille mitä tiedän.
Mä en halua, että mun kuolema on lähellä. 

Sitten näin siellä kymmeniä äitejä, jotka olivat sellaisia vähän yli 20-vuotiaita.
Heillä oli mukanaan 3-6-vuotiaita lapsia/lapsi.
Lapsi normaalisti nauroi tai selitti ja hoki "mä haluun ton" jne. mitä siihen ikään nyt kuuluu.
Monet äidit pimahtivat ja alkoivat aivan kamalalla tavalla huutamaan ja sättimään.

Monesti mun teki mieli mennä kysymään, että miksi sä olet ryhtynyt äidiksi.
Mä ymmärrän, että tollainen pieni osaa olla rasittava.
Mutta sun olis pitänyt tietää se kun hankit lapsen!
Tai pyydä idiootti kumppaniasi käyttämään kumia.
Ja vaikka olisikin rasittava, hillitse ja yritä olla ystävällinen.
Ei ne vielä tajua.
Olet säälittävä typerys kun huudat pienelle lapselle.

If you can't feed your baby
Then don't have a baby
And don't think maybe
If you can't feed your baby

MJ - Wanna Be Startin' Somethin'

Osuvasti sanat sopi mun lempibiisistä Michaelilta.